Lähtökuopissa

Mietin tässä pitäiskö murtaa jalkansa tai suorittaa jokin rikos ettei tarvisi vielä poistua takasin Suomeen. Kuka sinne haluaa takasin??

Vietettiin eilen iltaa Enikon luona, saatiin perinneruokaa. NAM. Toivottavasti oli otettu kun meitsi nuoli lautasta puhtaaks :) Tänään nähtiin vielä torilla, kyllä lämmittää ihmislasta se vieraanvaraisuus ja huolenpito mitä hän meitä kohtaan osoitti ja hyvästely sai melkein vedet silmiin. Oon ollu aina vähän huono lähtemään

Viimenen viikko meni ihan siivillä, joka päivä juostiin vielä vähän ostamassa jotain itelle tai tuliaisiks. Kouluhommat saatettiin loppuun (tein vikoina päivinä vielä kirjaillun laukunkin) ja opettajat suklaistettiin ja mukitettiin marimekon unikoilla.

Reissu on ollut turon täyteinen, helppo ja aurinkoinen. Unkariin voin tulla mielelläni uudestaankin.
Muutamia kohteliaisuussanoja opittiin ja viittomalla kommunikoitiin jos yhteistä kieltä ei ollut. Samaa lajia edustetaan.
Haikeena kulki tänään tutun bussipysäkin ohi, haikeena kävi vikaa kertaa tutussa leipomossa, haikeena osti viimestä kertaa halvalla neljä raakaa avokadoa kotiin..pitääkö lähteä kun on kaikki sopivasti mukavasti.

Huomenna lähtö lentokentälle kello 8 a.m., vuokraisännän poika lähtee heittämään ettei tarvi juna-linja-autoyhteyksillä ja vaihdoilla etsiytyä lentokentälle. Suomessa ollaan 15.oo ja kotikotona vissiin 8 p.m. Raffia.
Kuvia tulossa toisilta.

Köszönöm (kiitos), elnézést (anteeks) és viszlát (ja näkemiin) <3

HH

Alle 1½ viikkoa

Ei ole koululla suomen lippu liehunut mutta me pidetään lippu korkeella!

Elämä Szegedissä on arkipäiväistynyt, on lähikauppa, on bussimatkat, on avocadoa ja kukaan ei usko kuinka paljon täällä on natustettu suklaata.

Koulun ahtaisiin tiloihin, outoihin koneisiin ja vessapaperittomiin huusseihin on tottunut.
Kaupungilla tietää paikat ja reitit (vaikka kivahan se olisi joskus eksyäkin).

Olen tehnyt koulussa melkein valmiin trikoohaalarin, vesiputouspaidan ja huomenna valmistuu jopa meille annetun tehtävän mukainen toppi. Tänään kirjottiin, ja vaikka se on kovin unkarilaista, niin kyllä meille ekalla luokalla Tavastiassa opetettiin kirjonnasta paljon enemmän. Enhän toki tiedä kuinka laajasti käsittelevät täällä sitten tutkintonsa varrella.

Opetus toimii käytännössä niin, että tehdään itsenäisesti suunnitelmiemme mukaan mutta jos opettaja haluaa väliin opastaa niin se tapahtuu elekielellä (unkariksi ääneen selostaen) tai oppilaitten rouheitten käännösten välityksellä. Selvitty on.
Kanttiinin täti tietää jo tiskille mennessä että pitkäkahvi maidolla (koska unkarilaiset juo kahvinsa espressona jos sitenkään). Selviytyminen siinä hilkulla.

Viime viikonloppuna avattiin piknik kausi, mentiin puistoon sunnuntai-iltapäivänä eväitten kanssa ja palasin rintakehä/olkapäät rapuna asuntolalle, jossa muuten viikonloppua vietti 5henkinen perhe.
Ilmeisesti lomamatkalla, perheessä lapset alle 10-vuotiaita, joista yksi sairastui oksennustautiin heti perjantaina. Vähän järkytys kun eihän kukaan meille täällä etukäteen kerro mitään, että paukkaa viikonlopuksi ulkopuolisia.

Ja sitten tulevat Unkarin matkaajat hoi, kun käytätte kuukausikorttianne julkisissa niin muistakaa pitää mukananne myös passia. Jos sitä ei ole, siitä sakotetaan. Nim. konnari antoi alennusta tyhmälle suomalaisturistille.

Mutta niin on aika käymässä vähiin! Alkaa jo paniikki iskeä että mitä kaikkea tästä kaupungista pitää vielä saada irti ja mukaansa. Tai mitä jättää jälkeensä. Millä pääsee Suomessa lentokentältä kotiin. Onneksi meille on täällä päässä kaikki järjestetty. Riikka joutui ostamaan toisen matkalaukun :D Itse mietin että missähän voisi punnita tavaransa ennen lentokenttää.
Kun nyt ei miettisi koko lähtöä vielä viikkoon.

Edelleenkin perinteinen gulassi ja paprikainen kalakeitto kokeilematta, mutta niitä vois kokeilla vaikka tulevana viikonloppuna. Täällähän menee siis ravintolat tosi aikasin kiinni. Enemmän ehkä lounasmeininkiä kun illallisporukkaa.

Mutta lisää kuvia ja tunnelmia Kuuralta ja Riikalta.
Rauhaa ja rakkautta,
HH