maanantai 24. maaliskuuta 2014

Flunssapotilaan hajatelmia

Wienin reissulle lähdettiin asuntolalta 4.30, perillä parin pysähdyksen jälkeen ehkä 11.oo?  Bussissa ei paljoa nukuttu mutta ilma oli linnunmaitoa Itävallassa ja ekaks mentiin suklaamuseoon niin kyllä se fiilis siinä kohosi. Tuliaiset siskonmiehelle, check'd. Käytiin myös Schönbrunnin linnassa.

Jännästi tällein ihmiselle, joka ei koskaan ole opiskellut saksaa, kieli kuulosti kivasti ymmärrettävältä unkarin jälkeen!

Rakennukset näissä maissa on tosi kadehdittavia. Ajellessa ulkoilmamuseoon Szegedin ulkopuolelle, mentiin sellaisen betonimökkikylän läpi. Hökkeleitä oli kaikissa sateenkaaren väreissä ja niissä oli kauniita kaiteita, parvekkeita ja kuviointeja. Wienissä oli paljon graffitimaisesti seiniin maalattuja kuvia sulassa sovussa vanhojen koristeellisten talojen kanssa. Kuinkahan jumalattoman rumalta Suomi näyttää kun sinne palaa?

Kovasti ihmiset myös jakautuu irokeesini puolesta. Eräs oppilas sanoi sen olevan tässä maassa aika extremeä, ilmankos jengi on kattonut päästä varpaisiin ja nyrpistäneet nenäänsä mutisten. Ja sitten taas toisaalta, kaupassa työntekijät ovat kehuneet tai noh, osoittaneet päätäni ja jotenkin käsimerkein ja yksittäisten englannin sanoin todenneet että hyvä on. Tai huudelleet kadulla. Eipä paljon Suomessa tuntemattomille mennä iholle kehumaan.

Ja joka kerta kun joku osaa/uskaltaa täällä puhua englantia tulee helpotuksen aalto että jonkun kanssa pystyy kommunikoimaan.

Niin, ja hirmunen ikävä kunnon kahvia.

Sain siis jonkin sortin lenssun, kuumeesta en tiedä sillä eihän meistä kukaan ottanut mittaria mukaan. Vieraassa paikassa on aina ikävä sairastaa. Toivottavasti en jää koulussa jälkeen.
Ei me olla vielä aloitettu tekemään vaatteita mutta kaikilla suunnitelmat valmiina. Kankaita vaikea löytää, täällä on paljon muovia ja kangaskauppojen valikoimat muutenkin suht suppeat.

Koti-ikävää ei onneksi ole tullut, eikä ahdista (ainakaan vielä) tämä koko ajan yhdessä olo.
Kaupungin kartta alkaa hahmottumaan pikkuhiljaa ja valuutta kääntyy jo vähän nopeammin päässä euroiksi.

Yritän päästä kokeilemaan paikallisia ruokia mutta nehän ei ilman lihaa niitä tee. Tosin söin savustettua juustoa, johon rakkaus ei roihahtaen syttynyt.
Oisko tosi väärin tulla Unkariin asti syömään kiinalaista/intialaista/burger king-safkaa?

Takaisin peiton alle <3
HH

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti